Päästöttömät työmaat -green deal sopimus

Työmailla syntyvät päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien ilmastopäästöistä ja terveydelle vaarallisista hiukkas- sekä typenoksidipäästöistä. Esimerkiksi Oslossa on arvioitu, että noin 25 % kaupungin liikenteenpäästöistä syntyy rakennustyömaista.

Julkisen sektorin toteuttamilla ja hankkimilla työmailla päästöjä syntyy useista eri lähteistä. Keskeisiä päästölähteitä ovat esimerkiksi rakennusten lämmitys, betonin kuivatus, työkoneet sekä kuljetukset työmaille, työmailta ja työmaa-alueilla. Nämä toiminnot tuottavat päästöjä kuten ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja, terveydelle ja ympäristölle haitallisia paikallispäästöjä sekä pölyä ja melua.

Työkoneiden käyttöikä on keskimäärin suurempi kuin tieliikenteen ajoneuvojen, joten uusia koneita koskevan lainsäädännön vaikutukset tulevat hitaasti. Suomessa työkoneet ovat tieliikenteen sekä puun pienpolton ohella paikoitellen suurimpia pienhiukkaspäästöjen lähteitä.

Hankinnoilla pureudutaan päästöihin

Viime vuosina usea hankintayksikkö onkin herännyt asiaan ja etsinyt toimintatapoja sekä ratkaisuja työmaiden ja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi. Myös valtio on Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) linjannut päästövähennystavoitteita työkoneille. Suunnitelmassa valtio on asettanut työkoneille n. 0,5 Mt CO2-ekv päästövähennystavoitteen. Yhtenä keskeisenä keinona vähennystavoitteeseen pääsemisessä on energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten työkoneiden osuuden lisääminen julkisten hankintojen kautta.

Päästöttömät rakennustyömaat -konseptia on kehitetty muun muassa Oslossa, jossa konsepti tukee kaupungin strategiaa koko toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisessa 50 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 95 % päästövähennystä. Oslon inspiroimana käynnistyi 6Aika -hanke toukokuussa 2019, jossa yhtenä osana on myös päästöttömän työmaa -konseptin luominen Suomeen. Kaupungeista mukana hankkeessa ovat Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Turku.

Tavoite

Vapaaehtoisella sopimuksella halutaan vauhdittaa päästöjen vähentämistä työmailla. Sopimus koskee infrarakentamista, kunnossapitoa ja kunnossapidon urakointia, uudiskohteiden rakentamista sekä korjausrakentamista ja purkua. Sopimuksessa luodaan etenemispolku päästöttömiin työmaihin, vaikutetaan muun muassa vähäpäästöisten työkoneiden osuuden lisäämiseen, uusien toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoon niin työmailla kuin hankintaprosesseissa sekä organisaatioiden ja urakoitsijoiden osaamisen kehittämiseen.  

Sopimuksessa on määritetty tavoitteet vuoden 2030 loppuun asti, joihin hankintayksiköt sitoutuvat kaikkien sopimuksen määritelmän mukaisten työmaidensa ja sopimuksessa määriteltyjen työkoneiden osalta. Tavoitteena on, että organisaatioiden työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

 
Sopimuksen mukaisiin työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt. 

Eteneminen 

Suomen ensimmäinen julkisten hankintojen green deal -sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2020. Sopimusosapuolena ensivaiheessa ovat ympäristöministeriö sekä seuraavat hankintayksiköt: Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun kaupunki, Senaatti-kiinteistöt ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Myös muita julkisen sektorin organisaatioita kannustetaan liittymään sopimukseen.

Yhteistyö on käynnistetty sopimukseen liittyneiden organisaatioiden kesken. Vuosien 2020-2021 yhteistyön painopistealueina on

• hankintakriteerit ja niiden kehittäminen,
• seurannan ja kalustoluettelon kehittäminen,
• markkinavuoropuhelut ja osallistaminen.

Päästöttömien työmaiden green dealiin liittyvä selvitys päästöjen seurannan toteutuksesta pdf-liitteineen löytyy alta raporttina sekä tiivistettynä esityksenä.

• Päästöttömien työmaiden seurantajärjestelmä green deal -sopimuksen päästöseurannan toteutus -raportti
• Päästöseurantajärjestelmän tietotarpeet (Liite 1)
• AEMP-standardin mukaisia tietosisältöesimerkkejä (Liite 2)
• Päästöseurantajärjestelmän toteutusvaihtoehdot -PowerPoint-esitys 

Päästöttömät työmaat -konsepti

Päästöttömän työmaan konseptin ensimmäinen versio on valmistunut keväällä 2021. Sopimukseen liittyneet organisaatiot käyttävät konseptia urakoihinsa soveltuvin osin ja konseptia päivitetään sopimuskauden aikana.

Tutustu Päästöttömät työmaat -konseptiin

Liite 1: Yhteiset vähimmäiskriteerit päästöttömissä työmaissa