Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys voi näkyä hankinnoissa eri tavoin. Kotimaisissa palveluhankinnoissa kyse voi olla osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä ja työelämän perusoikeuksien noudattamisen varmistamisesta. Rakennusurakoissa taas voi korostua rakennuksen esteettömyyteen ja erilaisten käyttäjäryhmien yhdenvertaisuuteen liittyvien näkökohtien laaja huomioiminen.

Usein tuotteita kuitenkin hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta ja myös maista, joissa elää paljon haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Tällöin tuotteiden jäljitettävyys, reilu kauppa sekä työntekijöiden työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen nousevat etualalle.

KEINOn julkisten hankintojen johtamisen tilaa koskevan selvityksen perusteella sosiaalisen vastuullisuuden teemat näkyvät julkisten hankintojen johtamisessa usein muita näkökulmia vähemmän, vaikka mahdollisuuksia olisi runsaasti.

Mahdollisia sosiaalisen kestävyyden linjauksia julkisille hankinnoille ovat työllistäminen hankinnoilla ja esimerkiksi osatyökykyisten työmahdollisuuksien lisääminen, eettisten toimitus- ja valmistusketjujen sekä reilun kaupan periaatteiden edistäminen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen sekä työelämän perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien noudattaminen. 

Työllistäminen hankinnoilla

Julkiset hankinnat voivat toimia työkaluna heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä ja siten työttömyyden vähentämisessä. Hankinnoilla työllistämiseen on pureuduttu muun muassa THL:n, Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin SIEPP- Sosiaalisia innovaatioita ja työtä julkisilla hankinnoilla -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä työllistymismahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille julkisten hankintojen avulla. Hankkeessa toteutettiin pilottihankintoja, joissa sovellettiin työllistämisehtoa. 

Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä erityisehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi osatyökykyisiä tai työuraansa vasta aloittelevia nuoria. 

KEINOn Hankinnoilla työllistämisen itseopiskelumateriaali (pdf) 

Kuntaliitto: Hankinnoilla työllistäminen
 

Reilun kaupan periaatteiden edistäminen

Reilun kaupan periaatteiden noudattamisen edellyttäminen on yksi keino edistää sosiaalista kestävyyttä ja eettistä valmistusketjua hankinnoissa. Reilun kaupan käsitteellä viitataan yleensä sellaisiin kaupan toimiin, joilla vahvistetaan pientuottajien ja pientilallisten asemaa sen varmistamiseksi, etteivät ne syrjäydy maailmankaupasta.

Käsite liittyy erityisesti kehitysmaiden kanssa käytävään kauppaan. Se on jaettu kahteen pääosaan: tavoitteena on varmistaa, että tuottajat ja työntekijät saavat asianmukaisen osuuden voitosta ja että tuotanto noudattaa tiettyjä vaatimuksia ympäristöasioiden, työvoiman ja sosiaalisen kestävyyden suhteen. Reilun kaupan periaatteiden noudattaminen varmistetaan sertifiointijärjestelmällä, jonka perusteella tuotteella on jonkin reilun kaupan sertifiointijärjestelmän myöntämä reilun kaupan merkki.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen

Hankinnoissa voidaan edellyttää tasa-arvokysymysten huomioimista esimerkiksi sukupuolten ja etnisten ryhmien näkökulmasta. Julkisessa rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota ympäristön esteettömyyteen. Digitaalisessa ympäristössä taas puhutaan saavutettavuudesta, joka takaa erilaisten käyttäjien pääsyn samaan tietoon.

Saavutettavuus voidaan jakaa tekniseen ja sisällölliseen saavutettavuuteen. Teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan esimerkiksi teknisten apuvälineiden yhteensopivuutta verkkopalvelun kanssa. Sisällöllinen tai kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa ymmärrettävyyttä ja selkeää kieltä.

Työelämän perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien noudattaminen

On tärkeää tunnistaa tuote- ja palvelukategoriat, joissa voi olla muita suurempi riski ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksiin. Ulkomaisessa tuotantoketjussa ongelmia voi esiintyä esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa, komponenttien ja puolivalmisteiden eri valmistusvaiheissa tai tuotteen kokoonpano-, valmistus- tai viimeistelyvaiheessa. Suomessa ihmis- ja työoikeuksien rikkomukset voivat liittyä esimerkiksi rakennusalan työntekijöiden oikeuksiin tai siivous- ja ravintolapalveluiden tuotantoon.

Sosiaalisten riskien tunnistaminen tulee tehdä ennen hankinnan käynnistämistä. Tällöin voidaan kiinnittää huomiota muun muassa siihen, missä maassa tuotteen valmistus tapahtuu, kuinka pitkä tuotantoketju on, kuinka työvoimavaltaista tuotteen valmistus on ja mistä palvelusektorista on kyse. Valmistusmaiden arvioinnissa voidaan käyttää apuna riskimaaluokitusta.

Riskiarvioinnin tulosten pohjalta tarjouskilpailussa tarjouspyyntöön voidaan liittää vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (code of conduct), joissa viitataan tiettyihin ILO:n yleissopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Näiden tueksi tarjouspyyntöön voidaan liittää velvoitteiden toteutumista ja valvontaa koskevat sopimusehdot. Toimittajilta edellytetään sitoutumista vähimmäisvelvoitteiden mukaisiin tuotanto-olosuhteisiin siinä tapauksessa, jos velvoitteet ylittävät kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset.